Voin kertoa, että pieni musta otus ei ole saanut ainostaan operanttia koulutuskokemusta. Koiralle on milloin naksuteltu, milloin houkuteltu, milloin näytetty ja milloin mitenkin opetettu erilaisia asioita. Eri koulutusmalleissa on paljon hyviä puolia, niin mikä estää yhdistelemästä ja käyttämästä näitä? Oikotietä ei onneen tälläkään tavalla löydä, mutta se voi toimia. Joskus on mukava tunnustaa rehellisesti, että tälle koiralle on käytetty kouluttamisessa sekatekniikkaa ja sitä kannustetaan jatkamaan.
Tämä sekakäyttäjä kävi agilitytreeneissä. Ryhmässä on mahtavia ihmisiä, erinomainen vetäjä ja hauskoja karvaturreja. Alkuun saimme testata flippiä. Kuunaan en moisesta ollut edes kuullutkaan, mutta sitä tehtiin. Aivan kuten paimennuksenkin suhteen, en edes koita selittää tätä. Vaikka ymmärränkin, mitä esimerkiksi valssi tarkoittaa agilityssä, niin senkin selittäminen kirjallisesti siten, että lajia tuntematon sen helposti ymmärtäisi, on ainakin minulle erittäin suuri haaste. Joten jätän näiden veikeiden termien selittämisen jollekin taitavammalle.
Pelkkää flippausta ei koko tunti ollut. Pikkupaimen pääsi testaamaan puomin kontaktia. Siinä on muuten vielä yksi niistä esteistä, joita pikkukoira ei ole milloinkaan mennyt. Kontaktia tehtiin puomin toisessa päässä. Pieni koira on aikaisemmin tehnyt muutaman kerran kontaktia A-esteen alastulolla ja silloin pikkumusta oli oikein pätevä.
Kontaktilla muistutin pari kertaa pienelle koiralle, mikä oli idean juoni. Tämän jälkeen pieni koira oli oikein taitava ja teki hienoja kontakteja. Kokonaista puomia ei pikkukoira ole vielä mennyt kertaakaan. Sen sijaan kontaktialustan kanssa tehtiin tuttavuutta pöytään. Mitään dramaattisia yllätyksiä ei pöytä tarjoillut meille, vaan sitä tehtiin ihan leppoisalla meiningillä.
Tässä kohtaa luulinkin tunnin olevan jo meidän kohdalta ohi. Muut ryhmäläiset jatkavat vielä seuraavalle tunnillekin, joten kiikutin pikkukoiran pissalle ja palasin sisälle harrastamaan kerrospukeutumista. Ulkona paukkui yli -20 asteen pakkanen, joten toppahousut olivat oikein mainiot. Tunti ei sitten ollutkaan virallisesti vielä ohi. Meidän olisi pitänyt mennä vielä jotain pikkurataa pikkukoiran kanssa. Koska olin pihalla kuin lumiukko koko hommasta, niin tunnin vetäjä meni pikkukoiran kanssa ratapätkää. Pikkukoira meni oikein kivasti! Oli mielenkiintoista ja hienoa nähdä pikkukoiran menoa. Jännä huomata, miten mainiosti koira voi toimia silloin, kun ohjaaja tietää ja taitaa homman!
Tämä sekakäyttäjä kävi agilitytreeneissä. Ryhmässä on mahtavia ihmisiä, erinomainen vetäjä ja hauskoja karvaturreja. Alkuun saimme testata flippiä. Kuunaan en moisesta ollut edes kuullutkaan, mutta sitä tehtiin. Aivan kuten paimennuksenkin suhteen, en edes koita selittää tätä. Vaikka ymmärränkin, mitä esimerkiksi valssi tarkoittaa agilityssä, niin senkin selittäminen kirjallisesti siten, että lajia tuntematon sen helposti ymmärtäisi, on ainakin minulle erittäin suuri haaste. Joten jätän näiden veikeiden termien selittämisen jollekin taitavammalle.
Pelkkää flippausta ei koko tunti ollut. Pikkupaimen pääsi testaamaan puomin kontaktia. Siinä on muuten vielä yksi niistä esteistä, joita pikkukoira ei ole milloinkaan mennyt. Kontaktia tehtiin puomin toisessa päässä. Pieni koira on aikaisemmin tehnyt muutaman kerran kontaktia A-esteen alastulolla ja silloin pikkumusta oli oikein pätevä.
Kontaktilla muistutin pari kertaa pienelle koiralle, mikä oli idean juoni. Tämän jälkeen pieni koira oli oikein taitava ja teki hienoja kontakteja. Kokonaista puomia ei pikkukoira ole vielä mennyt kertaakaan. Sen sijaan kontaktialustan kanssa tehtiin tuttavuutta pöytään. Mitään dramaattisia yllätyksiä ei pöytä tarjoillut meille, vaan sitä tehtiin ihan leppoisalla meiningillä.
Tässä kohtaa luulinkin tunnin olevan jo meidän kohdalta ohi. Muut ryhmäläiset jatkavat vielä seuraavalle tunnillekin, joten kiikutin pikkukoiran pissalle ja palasin sisälle harrastamaan kerrospukeutumista. Ulkona paukkui yli -20 asteen pakkanen, joten toppahousut olivat oikein mainiot. Tunti ei sitten ollutkaan virallisesti vielä ohi. Meidän olisi pitänyt mennä vielä jotain pikkurataa pikkukoiran kanssa. Koska olin pihalla kuin lumiukko koko hommasta, niin tunnin vetäjä meni pikkukoiran kanssa ratapätkää. Pikkukoira meni oikein kivasti! Oli mielenkiintoista ja hienoa nähdä pikkukoiran menoa. Jännä huomata, miten mainiosti koira voi toimia silloin, kun ohjaaja tietää ja taitaa homman!